Pohdintoja ajassa

Nimeltä kutsuttu

Tiistai 3.2.2015 klo 8:50 - Lasse Mustonen

Kaste on portti seurakuntaan. Kasteessa meidät liitetään seurakunnan jäseneksi ja Kristuksen yhteyteen. Monissa vanhoissa kirkoissa kastemalja on sijoitettu länsipäädyn oven viereen, koska kaste on alun sakramentti, joka johtaa sisälle kristilliseen elämään. Toisissa kirkoissa kastemalja on lähellä alttaria, koska ainutkertaisena pyhänä toimituksena sen johtaa alttarin sakramenttiin, jossa saamme nauttia Kristuksen ruumiin ja veren.

Jo Vanhan testamentin lehdiltä voimme lukea Jumalan lupauksen:

Ja nyt -- näin sanoo Herra, joka sinut loi, Jaakob, joka sinut muovasi, Israel: -- Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. (Jes 43:1)

Yleinenkin nimi on ainutlaatuinen asia, joka tekee meistä yksilöitä. Vaikka meidän sormemme ja silmämme muistuttavat toisiaan, niin silti jokaisen sormenjäljet ja silmäterä ovat erilaisia. Jumalan luomistyö on rikasta jokaisen ihmisen kohdalla.

Joskus kastaessani pientä lasta ajattelen mitä hänestä tulee isona. Onneksi minun ei tarvitse sitä tietää, vaan saan jättää sen Jumalan johdatuksen varaan. Kasteen perusteella saan uskoa, että Jumalan hyvä työ on alkanut lapsessa ja se jatkuu hänen elämänsä loppuun asti.

Kristillisinä kasvattajina voimme toteuttaa neljän R-kirjaimen ohjelmaa. Saamme Rakastaa, antaa Rajat, Rohkaista ja Rukoilla. Jokainen kristitty voi rukoilla kummilapsensa tai kenenkä tahansa puolesta. Rukous muuttaa rukoilijaa, rukoiltavaa ja koko maailmaa, koska rukous ei ole meidän, vaan Kaikkivaltiaan varassa.

kastemalja2015web.jpg

Kasteeseen liittyy myös kiitollisuus elämästä, siitä että jokainen elämämme päivä on lahjaa. Joudun kuitenkin yhä uudelleen tunnustamaan, että minussa on vielä paljon keskeneräistä. Silti saan luottaa Jumalan lupaukseen, että myös jotain uutta syntyy minussa päivittäin. Se ei ole omaa ansiotani, vaan Jumalan salattua työtä jokaisessa kastetussa.

Kuten Katekismuksessa todetaan:

"Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana".

Tämän uskon varassa on hyvä elää ja se antaa ikuisen elämän toivon.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kaste, lapsi, portti, seurakunta