Johtamisen kymmenottelu 

Kyvykäs kymmenottelija saavuttaa hyvän tuloksen jokaisessa kilpailulajissa. Parhaat ottelijat tekevät parissa lajissa jopa maailman kärkituloksia. Johtamista voi verrata kymmenotteluun, jossa johtaja joutuu venymään hyvin erilaisiin tehtäviin ja johtamissuorituksiin. Hyvä johtaminen onkin monen voimavaran ja johtamistaidon tilanteenmukaista yhdistämistä. Mitä laajemmat johtamisvalmiudet johtajalla on, sitä paremmin hän kykenee toimimaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa. 

Useat organisaatioiden vaikeudet johtuvat nimenomaan johtamisongelmista. Niitä voidaan korjata parantamalla johtamistyön laatua. Työyhteisöä ja sen toimintatapoja on vaikea muuttaa, mutta omaan toimintaan voi vaikuttaa. Johtamistaitoja kehittävät tehokkaimmin käytännön esimiestyön tekeminen ja vuorovaikutteinen työssä oppiminen.  

Koska johtajuus on syvästi oman persoonallisuuden piilotajuiseen puoleen liittyvää, niin sitä voi vain rajallisesti kehittää koulutuksen avulla. Henkilökohtaisten sisäisten prosessien ymmärtäminen ja oman johtajuuden löytäminen saavutetaan itsensä tutkimisen avulla. Kyseessä on elinikäinen matka kohti ainutlaatuista ja ehjää persoonaa. Seuraavassa esitän kymmenen johtamistaitoa itsetutkistelun peiliksi. Mietiskelytekstejä voi lukea ensimmäisen kerran jälkeen lause kerrallaan.

Johtamistyylit

Visionaarinen johtaminen luo kirkkaan ja terävän kuvan siitä minne organisaation täytyy tulevaisuudessa mennä. Kuka tahansa voi esiintyä väkevänä visionaarina tuoden julki oman mielensä luoman idealistisen haavekuvan tulevaisuudesta. Todellinen visionaari havaitsee tässä ajassa olevat pienet idut, jotka kasvavat tulevaisuuden liiketoiminnan rahavirroiksi. Hän näkee myös niiden saavuttamiseen liittyvät riskit. Parhaat visionaarit ovat taikureita, jotka kääntävät toimialansa pelisäännöt itselleen edullisiksi.

 

Monella visionaarisella johtajalla on voimakas sisäinen tuli. He ovat valmiita antamaan kaikkensa, jotta he näkisivät visionsa toteutuneena. Valitettavasti se ei ole vain innostunutta puhetta, julistamista tai kirjoittamista. Vision muovautuminen todeksi vaatii johtajalta kykyä koota taitavia ihmisiä yhteen, asettaa välitavoitteita, taitoa luoda toimivia tiimejä ja johtaa prosesseja. Tarvitaan myös toisenlaista johtajuutta.

 

Strategisen johtamisen tehtävänä on koota maailmoja syleilevä visio yksinkertaisiin, saavutettaviin tavoitteisiin, joiden kautta visio voi toteutua tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Ilman strategista johtamista organisaation toiminta hajaantuu satunnaisiksi, yksittäisiksi operaatioiksi vailla päämäärää. Strategian puuttuessa kauneinkin visio haihtuu savuna tuuleen.  

  

Strateginen johtaja on muutosjohtaja. Hän pyrkii sovittamaan organisaation vision muuttuviin toimintaympäristöihin ja -tilanteisiin arvioimalla kilpailutilannetta, toimintaympäristön jatkuvuuden luonnetta (vakaa vai epäjatkuva), ydinpätevyyksien ajanmukaisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä. Jotta muutos onnistuisi koko yrityksessä, johtajan tulee osata kääntää strategisen liturgian ammattislangi jokaisen työntekijän ymmärtämäksi selkeäksi huoneentauluksi. 

 

Operatiivisen johtamisen tarkoituksena on ohjata organisaation toimintaa strategiassa annetun yleiskehyksen mukaisesti. Suurta taitavuutta osoittaen operatiiviset johtajat osaavat löytää oikean suunnan organisaation päivittäiselle toiminnalle. Heillä on herkkä taito puntaroida viisaasti yrityksen vahvuuksiin tai heikkouksiin, missioon ja arvoihin sekä henkilöstöön että resursseihin tai jopa organisaatiomuutoksiin liittyviä asioita. Operatiiviset johtajat kykenevät hallitsemaan samanaikaisesti useiden monimutkaisten operaatioiden yhteisvaikutukset ja lopputuloksen. He ovat kuin jonglöörejä, joilla on monta palloa yhtä aikaa ilmassa.

 

Yrittäjähenkistä johtajuutta tarvitaan uuden liiketoiminnan alussa, kun ei vielä tiedetä onnistuuko hanke vai kaatuuko se. Yrittäjähenkisillä johtajilla on runsaasti energiaa, he ovat motivoituneita, toimeliaita ja tuloshakuisia. He ovat valmiita ottamaan riskejä saavuttaakseen tavoitteensa.  Kun hanke onnistuu ja byrokratia kasvaa, niin he eivät enää jaksa istua palavereissa keskustelemassa yhteisistä käytännöistä tai lukea monisivuisia myyntiraportteja. Yrittäjyydellä on paikkansa organisaation sisällä, kun halutaan luoda uutta, edistää kasvua ja muutoksia.  

 

Tiimejä kokoava johtajuus on välttämätöntä yrityksissä, koska parhaimmatkaan yksilösuoritukset eivät yllä huipputiimien tasolle. Tiimejä rakentavalla johtajalla on vaistomainen kyky muodostaa oikeanlainen tiimi ja löytää oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. He osaavat koota yhteen ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja, halu sitoutua toimimaan yhdessä ja yhteinen vastuu tuloksista. He hallitsevat tiimien ylläpidon ja kehittämisen sekä niiden sisäisen kommunikaation ja ristiriitojen ratkaisemisen. Ihanteellinen tiimi pääsee helposti vakuuttaviin tuloksiin ja se on ihmisten kannalta miellyttävä tapa tehdä työtä.

 

Siltoja rakentava johtaminen on tarpeellista silloin, kun tarvitaan monimutkaisten organisaatioiden yhteistyötä. Tehtävä vaatiikin johtajalta suurta joustavuutta, erilaisuuden ymmärtämistä, neuvottelutaitoa ja aitoa kykyä kuunnella.  Siltoja sommittelevan johtajan on pakko pystyä rakentaviin sovitteluratkaisuihin ristiriitaisten vaatimusten ja ennakko-odotusten kentässä. Johtajan ei pidä olla vain erinomainen diplomaatti, vaan hänen tulee osata kytkeä yksittäisten ryhmien tavoitteet toisiinsa ja saada ihmiset toimimaan saman päämäärän hyväksi. Silloin siltoja rakentavasta johtajasta tulee jokaisen erillisryhmän hyvä ystävä ja luotettava asianajaja.

 

Motivoiva johtaminen on kullan arvoista, kun projektin tai työn ensimmäinen kipinä alkaa hiipua, ihmiset väsyvät ja tavoite unohtuu. Tällöin motivoiva johtaja puhaltaa vilpittömästi uutta innostusta työntekijöihin. Hänellä on oivallus siitä kuka tarvitsee uusia haasteita ja kuka lisäharjoitusta työssään. Hän näkee kenelle on merkitystä julkisella tunnustuksella hyvästä työstä, kuka tarvitsee pari rohkaisevaa sanaa tai kenelle on tarpeen lomapäivä. Motivoiva johtamistapa ei ole kevytmielistä ihmisten huijaamista, vaan se vaatii rehellistä kiinnostusta työntekijöihin ainutlaatuisina ihmisinä.

 

Paimentava johtamisote saattaa kuulostaa kirkolliselta hymistelyltä ja pehmoilulta.  Hymistelyä se voi olla, mutta ei pehmoilua. Vaikka työssä on kovat tavoitteet, me emme elä umpiossa, johon henkilökohtaiset asiamme eivät vaikuttaisi. Lapsen sairaus vie tutkijan ajatukset kotiin, dementoituneen isän kohtalo mietityttää projektipäällikköä tai avioero saa varatoimitusjohtajan väsymään. Paimentava johtaja välittää työtovereistaan niin syvästi, että hän huolehtii heistä lämpimästi, tukee heitä säännöllisesti ja kuuntelee heitä kärsivällisesti.  Vastavuoroisesti työntekijät tukevat lämminhenkistä johtajaansa työelämän eri käänteissä. Jos haluat johtaa laumaasi hyvän paimenen tavoin, niin johtamisesi erottuu puhtaasti muista.

 

Toimeenpaneva (management) johtaminen ei ole hohdokasta, mutta sitä tarvitaan toteuttamaan jokapäiväisessä työssä tarvittavat prosessit, ja varmistamaan, että yrityksen toiminta suuntautuu sinne minne pitääkin. Työnjohtajista ja teknikoista, jotka osaavat muuntaa visiot ja strategiat toimiviksi neuvoiksi ja ohjata erimerkillään käytännön työtä, on aina suuri pula. Ilman suorittavaa työtä johtavia managereita ei tapahdu mitään. Siksi he ovat korvaamattoman tärkeitä johtajia.

 

Uudelleen rakentavaa (re-engineering) johtamista tarvitaan, kun asiat menevät kehnosti. Visio tai tavoite voi olla virheellinen, aivan väärät henkilöt ovat vastuussa projektista tai kustannukset ovat karanneet käsistä. Uudelleen rakentajat löytävät oikean suunnan yritykselle. He osaavat tehdä tarvittavat korjausliikkeet sopivassa järjestyksessä, motivoida työntekijät muutoksen taakse ja paikata prosessien puutteet. Viimein tappio kääntyy voitoksi.

Palveleva johtaminen 

Johtajan tärkein tehtävä on toimia organisaationsa hyväksi. Jeesus opetti palvelevaa johtamista seuraajilleen. ”Opetuslasten kesken syntyi myös kiistaa siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: "Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.” (Luuk 22:24–26)

  

Lasse Mustonen 

Kirjoittaja on rippikoulutyötä ohjaava turkulainen pastori 

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Yritystalous -lehdessä syksyllä 2005.

Palaa takaisin