Pöytyän vaalisaarna 2015

Saarna 26.4.2015 klo 10.00 Pöytyän kirkkopoytyan15kirkkoweb.jpg

Teksti: Johanneksen evankeliumi 14:1-7


Aihe: Minä olen tie, totuus ja elämä

Minä olen

 Kun Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, hän viittaa Vanhan testamentin kertomukseen, jossa Mooses kysyy Jumalan nimeä.

 Mooses oli kulkenut autiomaassa paimentamassa appensa Jetron lampaita ja hän oli tullut Horebin vuoden juurelle. Mooses näki palavan orjantappurapensaan, joka ei palaessaan kulunut. Tuon pensaan äärellä Jumala antoi Moosekselle tehtäväksi vapauttaa Israelin kansa Egyptin orjuudesta.

 Kun Mooses kysyi esi-isiensä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin jumalan nimeä, niin Jumala vastasi: ”Minä olen se joka olen”. Minä-olen on Jumalan nimi, jota juutalaiset eivät lausuneet ääneen.

 Jumalan nimen lausuminen oli pahennus juutalaisille, koska toisessa käskyssä sanotaan: ” Älä turhaan käytä Jumalasi nimeä,…” (Lutherin katekismus). Juutalaiset menivät tämän käskyn noudattamisessa niin pitkälle, että he eivät varmuuden vuoksi sanoneet tai lukeneet ääneen Vanhassa testamentissa olevaa Jumalan nimeä.

 

Tie

 Kun Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, niin hän lausui Jumalan ääneen nimen: ”Minä-olen”. Jeesus uhmasi tarkoituksella juutalaista tapaa, koska Hän halusi kertoa opetuslapsille: Kuka Hän on ja toiseksi: Mitä Hän on.

 Jeesus on tie Taivaallisen Isän kotiin, jossa on monta huonetta. Vapahtajamme kulki kärsimystien, jotta Hän voisi olla meille tie ikuiseen elämään. Hän kulki tämän tien ensimmäisenä, jotta me voisimme seurata Häntä kotiin.

 Meidän elämäntiemme ei ole aina tasainen pikatie, vaan sille tielle mahtuu monia mäkiä ja mutkia. Joskus eksymme emmekä löydä kotiin. Jumala on kuitenkin luvannut johdattaa meitä, kun me kuljemme rukoillen.

 

Kerron teille tapauksen isoäitini elämästä:

 Eräänä jatkosodan talvena mummoni oli matkalla potkukelkalla Laatokalla kulkenutta jäätietä pitkin Lahdenpohjan kauppalasta Kurkijoelle. Isovanhempani olivat ostaneet ennen sotia talon Lahdenpohjasta. Mummo ja lapset olivat evakossa papan kotitilalla Kurkijoella, koska siellä oli turvallisempaa. Pappa oli rintamalla.  

 Mummo oli päässyt iltahämärissä jo pitkän matkan kohti Kurkijokea, kun alkoi pyryttää. Näkyvyys katosi ja jäätielle tuli paksu lumipeite, jossa potkukelkka ei enää kulkenut. Uupuneena mummoni viimein pysähtyi kelkkoinensa sakean lumipyryn keskelle. Kylmä viima puhalsi aavalta Laatokalta. Edessä oli pitkä ja kylmä yö; eksyksissä ja yksin pimeässä.

 Väsyneenä mummoni istui potkukelkan penkille ja rukoili. ”Auta Jeesus! Edes lasten tähden”. (hiljaisuus) Ei tullut Jeesus. (hiljaisuus, aisakellon kilinää). Ei tullut Jeesus, mutta pyryn keskeltä kuului hevosen aisakellon kilinää.

 Ei tullut Jeesus. Pyryn keskeltä ilmestyi jaakkimalainen isäntä hevosineen, otti mummoni kyytiin ja vei talonsa lämpimään.

 Ei tullut Jeesus, vaan tuli Elämä. Tuli Jumalan lähettämä lähimmäinen avuksi. Meillä jokaisella on lähimmäinen, jota voimme auttaa. JA - Jokainen meistä on lähimmäinen, joka voi auttaa toista ihmistä!

 Jumalan meille antama elämäntie on hyvä kulkea. Ei siksi, että kristityn elämä olisi helpompaa kuin kenenkään toisen ihmisen elämä tässä maailmassa.

 Elämän tie on hyvä kulkea, koska voimme kulkea sen yhdessä Jeesuksen kanssa ja rukoillen.  Jumalan lupaus on: ”minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen” (Jer 31:9). Mummoni rukoili läpi elämänsä, kunnes tuli kutsu Taivaan kotiin samana aamuna, jona tyttärenpoika vihittiin papiksi.

Totuus

 Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Jeesus ei ole vain tie, vaan Hän on myös totuus.

 Usein asioiden mennessä pieleen, meitä käsketään katsomaan peiliin. Peilistä me näemme totuuden! Mitä näemme? (tauko) - Näemme epäonnistuneen ihmisen. Itsemme.

 Uskon kautta saamme kuitenkin nähdä toisenlaisen totuuden. Rakkaudellisen totuuden meistä. Jumalan totuus on se, että Hän ajattelee meidän hyväämme, sillä Jumala on luonut sinut ja Hän rakastaa sinua.

 Jeesuksen opetukset ja totuus ei ollut tavallisten maallisten oppineiden viisautta, jota voimme pohtia ja josta voidaan kiistellä. Tiedemiehet ja filosofit etsivät totuutta ja tietoa tässä maailmassa. Jeesuksen totuus tulee kaiken inhimillisen käsityskyvyn ja tämän maailman ulkopuolelta. Moni ihminen pohtii, että kyllä minä voisin uskoa Jumalaan, jos joku voisi todistaa Jumalan olevan olemassa.

 Jumala ilmoittaa itsensä meille ja tulee näkyväksi Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Usko Jumalaan ei ole vain tiedollinen tosiasia tai totuus. Usko on ennen kaikkea syvää luottamusta Jumalaan. Jeesuksen totuus ei ole vai tie totuuden luo, vaan Jeesus on itse Totuus. Jeesus on totuus ikuisesta elämästä. Sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta.

 Ei mummoni pelastunut omin voimin, vaan siksi, että Jumala armossaan pelasti hänet jäätymästä. Elämä voitti!

 

Elämä

 Kolmanneksi Jeesus vielä sanoo: ”Minä olen … elämä.”

 Jos Jeesus olisi sanonut vain, että hän on tie ja totuus, niin Jeesus olisi ollut kuin kuka tahansa viisas opettaja. Jeesus ei ole vain tie tai totuus parempaan elämään, vaan hän on ennen kaikkea todellinen Elämä!

Elämän jokainen päivä on arvokas ja kallis lahja. Silti joudumme tunnustamaan, että ainoastaan sillä on merkitystä, mikä kestää iäisesti. Jeesus toi ikuisen elämän jokaiselle ihmiselle.

 Kristittynä elämisen näennäinen ristiriita on siinä, että meidän tulee elää tässä elämässä vastuullisina kristittyinä ja oman paikkakuntamme jäseninä. Samaan aikaan meidän tulee elää kuin tämä elämä olisi vain lyhyt häivähdys ikuisuudessa.

 Tässä elämässä meidän tulee tehdä työmme niin kuin kaikki riippuisi siitä mitä saamme inhimillisesti aikaan; ja samaan aikaan olemme syvästi tietoisia siitä, että koko elämämme on yksin Jumalan armon ja rakkauden varassa.

 Elämme maailmassa, mutta emme maailmasta. Elämme tällä ahkerasti hoitamassa arkista kutsumustamme ja samaan aikaan meidän elämämme on jo Jumalan luona kirkkaudessa.

 Elämän salaisuus on siinä, että Kristus on sovittanut ihmiset ja antaa synnit anteeksi: Yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden!


Lopuksi

 Mooses saapui pitkän erämaavaelluksen jälkeen palavan orjantappurapensaan luo ja kohtasi siellä Jumalan. Hän sai tehtävän viedä Israelin kansa Egyptin orjuudesta Luvatun maan vapauteen.

 Jeesuksessa me saamme kohdata Jumalan. Voimme luottaa Jeesuksen lupaukseen: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta.” (Joh 14:1)

 Kristitylle paras on vielä edessäpäin! Olemme matkalla kohti Luvattua maata. Sillä matkalla auttaa Jeesus!

 Aamen!

Tämä kirjallinen luonnos poikkeaa hieman kirkossa pidetystä saarnasta, koska saarna on elävä puhetilanne.

 

Lasse Mustonen